Pohjoista valoa etsimässä

Kevättä

Kävin ulkoiluttamassa kameraa eilen ja tänään. Muutaman sadan kuvan joukosta erottui edukseen tämä sinisorsa, joka on muuten kuvattu Nikonin 70-300 zoomilla. Hyvissä olosuhteissa silläkin lasilla saa kelvollista jälkeä. Mustavariksia sillä sitten ei kannata kuvata, ainakaan taivasta vasten…CA on nimittäin aivan kamala :-/ Mielestäni vasemman alanurkan risu sattui kivaan paikkaan, oikeastaan tämä kuva olisi huonompi ilman sitä.

Lauantaina sain kuvata laatulasilla, Rajala Camera nimittäin lainasi minulle Nikonin 80-200 2,8 ED -objektiivia. Olihan sillä ilo kuvata! Kontrasti ja terävyys olivat aivan omaa luokkaansa halpiszoomiin verrattuna. Tästä esimerkkinä melkein sivuvastaisessa valossa oleva naakka. Kyseinen lasi olisi muuten oiva hankinta, mutta pumppuzoomi ja hidas tarkennus eivät kerta kaikkiaan sovi lintukuvaukseen.
Frustraatioita

Objektiivin hankinta on jossain vaiheessa edessä, se on selvää. Sitä ennen vain pitäisi päästä selvyyteen, minkälaisen objektiivin tarvitsen ja millaiseen on varaa… Rajoitetulla varallisuudella ei kestä tehdä virheellisiä hankintoja. Periaatteessa minulla on jo jonkinlainen sortimentti mielessäni. Vaatimuksenahan on riittävä tarkennusnopeus, joten vanhat 80-200 zoomit ja 300 -milliset saa unohtaa suosiolla. AF-S tai vastaava järjestelmä jää siis ainoaksi vaihtoehdoksi.

Tällaisia vaihtoehtoja olen miettinyt:

Nikkor ED 70-200 2,8 VR AF-S
Nikkor ED 300 4 AF-S
Sigma 100-300 4 EX HSM
Sigma 70-200 2,8 EX HSM

Noissa lyhemmissä zoomeissa minua arveluttaa telepään riittävyys, Sigman pidemmässä zoomissa kuvanlaatu ja Nikonin kiinteäpolttovälisessä käytettävyys. Aaaargh! Me so frustrated :-/ Nyt ihan oikeasti tarvitsisin hyviä neuvoja tämän asian suhteen. Toisaalta, tällaisissa tilanteissahan pitää kartoittaa mitä kuvaa ja millaiseen käyttöön objektiivi tulisi. No, minä kuvaan paljon makroja ja siihen tarkoitukseen minulla on Tamronin erinomainen 90 millinen optiikka. Joskus kuitenkin olisi hyvä saada esim. kukkaset irti taustastaan, joten siinä 300 -millinen olisi luonnollinen valinta. Zoom toki toisi lisää käytettävyyttä, mutta pelkään kuvanlaadun puolesta. Lintukuvaus on sitten se toinen minulle rakas juttu, eikä siinä taida tulla toimeen keskipitkän telealueen zoomilla :-/ Minulla on frustraatio… Oikeastaan taidan tietää vastauksen omaan kysymykseeni: Kiinteä 300 -millinen vastaa tarvettani parhaiten. Syy, miksi pohdin koko asiaa, on malttamattomuus. En millään malttaisi säästää niin pitkään, että saisin tarvettani vastaavan objektiivin. Pakko kait tässä on olla rehellinen itselleen…ja säästää…ja tulla tyytyväisemmäksi kerralla. Onneksi kohta on kesä ja perhoset! -Voi edes hetkeksi unohtaa puuttuvat lelunsa ja keskittyä leikkimään niillä mitä omistaa :-D Kyllä ihminen on sitten ihmeellinen – what a piece of work is man!

Pastariaa

Vein vaimoni ulos syömään. Aamulla kaivoin kaappia ja pakkasin reppuun retkikeittimen, termospullon ja kuivamuona-aineksia. -Kuksat toki jäivät kotiin… Auton nokka kääntyi kohti Preiviikinlahtea, Kaarluodon lintutornia. Lauantaisella retkelläni olin jo painanut mieleeni kaksi kutsuvaa pöytää penkkeineen. Sinne siis. Trangiaan vettä ja tulta alle. Pastaria oli valmista noin kymmenessä minuutissa. Kuumaa teetä yhteisestä mukista, yllä sininen taivas. Elämä on.

Hi all, my blog is now under construction. I decided to stop producing yet-another-bad-english-blog and start speaking finnish here. Sorry for your loss ;-)

Until last saturday I didn’t know that we have rays in Finland ;-) This iceray was dwelling in Lampinkoski, which is a rapid stream nearby Pori. On that trip, my main purpose was to shoot wintering dippers, but I had to give it up :-( My zoom lens is of so bad quality, that I almost hate it. It produces decent quality in well lit situations, but it just ain’t good enough for serious photographing.

I learned a lesson that day:

1. The lens you carry is the wrong one.
2. Probability, that you need a certain lens, is directly comparable to the distance between you and the lens.

I was in that Lampinkoski area with my friend and I tried to be practical and wise. Had to choose (Why in earth I had to choose, you tell me!) between two lenses: 70-300 mm Nikkor and 90 mm Tamron macro. Ta-daa, picked the zoom lens, because it was more versatile. After half a mile walk, my friend found some flying squirrel’s droppings (actually: only one), and guess what… I, in my so called “wisdom” and “practicality”, had left the macro lens in the car!!! How stupid a man can be? -In the matter of fact, spare me from that information. Let me explain this a bit more. Flying squirrel is a rarity in Finland, and it was the very first time I saw the droppings of that species. Naturally, I’d have taken some pics of those easily recognizable droppings, but…hum-di-dum… This wasn’t enough: There were also some very nice beaver’s eating traces near those unshot droppings…