Pohjoista valoa etsimässä

Ostin 24″ näytön, jossa oli VGA-liitäntä. Ei olisi pitänyt, onneksi Gigantissa on palautusoikeus.

Ostin 22″ näytön sen tilalle, se vaikuttaa olevan hyvä ostos. Myyjän asuinpaikka on tiedossa.

Laitoin vanhan 19″ näytön uuden näytön rinnalle. Se tuntui hyvältä ja näytti hyvältä, sillä sain molemmat kalibroitua. Ei olisi pitänyt, sillä näytönohjaimesta loppuivat tehot.

Ostin uuden näytönohjaimen ja huomasin että tarvitsen myös uuden virtalähteen uutta näytönohjainta varten :@ Mietin kovasti, olisiko sittenkään pitänyt ostaa isompaa näyttöä.

Vaihdoin koneen sisuskalut ja kaikki vaikutti hyvältä. Asensin ajurit ja aloimme katsoa elokuvaa, ei olisi pitänyt. Kuvanlaatu oli kamala, sillä näytönohjaimen ajuri tiesi minua paremmin miltä halusin elokuvan näyttävän. Ei olisi pitänyt, sillä minä heitin sen ajurin kuikkaan ja asensin piirin valmistajan omat, uusimmat ajurit. Sitä minun ei olisi pitänyt tehdä, sillä sininen Gmail-teksti muuttui koneellani punaiseksi ja Windowsin siniset varjot samoin. Tässä vaiheessa minusta tuntui ettei olisi pitänyt nousta lainkaan vuoteesta.

Poistin uusimmat ajurit ja asensin vanhat takaisin. Jälleen näytti hyvältä ja väritkin olivat oikeat. Päätin kalibroida näytöt, muttei olisi pitänyt. Luin kalibrointilaitteen ohjeet – se olisi pitänyt tehdä jo heti alussa.

Päivitys 2008.01.24 AD

Doddih, Atin sivuilta löytyi vastaus piiiiiitkän etsimisen ja kokeilemisen jälkeen:

Symptoms:

Hyperlink text that should be blue appears red. Generally occurs with bolded Hyperlink text

Solution:
To workaround this issue, install Catalyst 7.11

ATI Engineering has been advised of this issue and is investigating. Any updates will be published when they become available.

Notta silleen…bugihan siellä on Atin pojilla ja tytöillä tullut koodiin. Korjausta odotellessa..

Monet varmaan ihmettelevät, miksi lähdin eräältä aktiiviselta luontokuvafoorumilta ja eräältä sähköpostilistalta ihan tuosta vaan ja yhtäkkiä. No, tässä tiedonjanoisille syitä:

1. Ei mitään henkilökohtaista ketään kohtaan, no hard feelings, minä vain kyllästyin leikkimään em. hiekkalaatikoilla ja se on minun valintani.
2. Luontokuvaajat ja luonnonsuojelijat ovat usein harvinaisen huumorintajutonta porukkaa. Tästä on kokemusta lintutieteellisistä- ja luonnonsuojeluyhdistyksistä, sekä nyt myös luonnonkuvaajien parista. Joka paikassa muuallakin yleistynyt epäkohteliaisuus ja itsekritiikitön kirjoittelu saa pahan maun suuhun. En minä jaksa lukea sontaa, onneksi ei tarvitsekaan. Sukulaisia ei voi valita, mutta kaverit ja ne piirit missä liikkuu voi.
3. En ymmärrä sitä, miksi saman asian harrastajien pitää purra ja syödä toisiaan. Jokainen luontoa kuvaava on varmasti jollakin tasolla huolissaan luonnosta ja sen tilasta, mutta kun “minä olen pikkuisen enemmän huolissani kuin te muut ja varsinkin sinä” -mentaliteetti ottaa vallan, niin sitten kaikilla on paha olla. Parempi harrastella yksikseen, niin voi ehkä jopa nauttiakin siitä touhusta.
4. Ja miksi hitossa kaikissa asioissa pitää aina nähdä ne pahat puolet ja kylvää niitä ympäriinsä! Kurjuuden markkinointi voisi mielestäni loppua tähän paikkaan! -Toisaalla sanoin kyllä että peli on jo menetetty, mutta voimme silti nauttia siitä mitä meillä vielä on ja olla kiitollisia. Lasi on toisilla aina puoliksi tyhjä ja toisilla puoliksi täysi – ei sitä “hävisin taas lotossa” -fiilistä tarvitse muille markkinoida! Ilmeisesti joitakin ekofasisteja ottaa pannuun kun jotkut vielä pystyvät nauttimaan yksinkertaisista asioista ja olemaan onnellisia siitä mitä on. -Niin, tämä ei sitten ole mikään ahneuden puolustus, pois se! Molemmat ovat yhtä pahoja asioita.

Mäntyluoto, Kallo: Kovaa tuulta ja isoja aaltoja.

Kävin tänään ajelemassa Kallossa, Mäntyluodossa. Mereltä puhalsi sellainen tuuli etten meinannut pystyssä pysyä, ja se on jo paljon se! Aikomuksenani oli harjoitella maisemakuvausta, mutta harjoitteluasteelle se jäi tälläkin kertaa. Tuuli oli niin kova että rimpula Manfrottoni ei siitä tykännyt laisinkaan, vaan halusi lähteä tuulen mukana muihin maisemiin. -Onneksi ei sentään kaatunut kameran kanssa!

Kuvauspaikkoja oli vaikka kuinka, mutta hyvän spotin löytäminen oli todella hankalaa. Lisäksi myrsky oli houkutellut kaikki muutkin porilaiset paikalle ihmettelemään. Minä kun en niin tuosta väenpaljoudesta perusta, niin päätin vaihtaa melko nopeasti maisemaa kameroineni. Nappasin kuitenkin yhden kuvan mistä näkee hieman mitä kokoluokkaa aallot olivat. -Arvioisin että tuossa on kuvattuna reilusti metrinen aalto matalikolle murtumassa.

Tammikuun 20. päivä eikä lunta lainkaan :( Erikoista on tämä meno, on totisesti. Kyllä nämä viimeiset pari talvea ovat melko kummallisia olleet, sitä ei käy kieltäminen. Onko kyse paljon puhutusta ilmastonmuutoksesta vaiko ei, tiedä en. -Aika näyttää. Ihminen on kuitenkin tämän pallon peruuttamattomasti pilannut, se on karmea totuus jolle emme taida enää voida mitään. Ääriliikkeet eivät tässä tilanteessa ainakaan auta!

Tämä tutkimus on tehty vallitsevien olosuhteiden armoilla vapaana kaikesta itsekritiikistä.

1. Pätkis on parhautta
• jos et ole samaa mieltä, sinulla on väärät ennakkoasenteet tähän tutkimukseen
2. Pätkis Mini Bites -pussissa on 140g tätä herkkua
• pussi maksaa n. 1,59€
• yksi kilo Pätkis Mini Bitesia maksaa ~11,36€
• yksi pussi Pätkistä riittää noin yhteen Heroes -jaksoon tai vajaaseen normaalimittaiseen elokuvaan
3. Yhdessä Pätkis -patukassa on 18g täyttä tavaraa
• patukka maksaa n. 0,33€
• yksi kilo Pätkis -patukoita maksaa ~18,33€
• yhdestä Pätkis -patukasta tulee vain paha mieli
• kokonaan ilman Pätkistä on vielä kurjempaa

Sanotaan että köyhä tai köyhäilijä ostaa kahdesti: Ensin halvan ja sitten hyvän. Tätä kohtaloa voi kuitenkin yrittää kiertää tekemällä tarvikkeensa itse. Flash bracket on sellainen työkalu, jota käytetään ulkomailla paljon apuna salamakuvauksessa. Suomeen tämä oiva apuväline ei ole oikein rantautunut jostain kumman syystä.

[offtopic]Suomessa ollaan niin tuhannen puritanisteja mitä tulee luontokuvaukseen, että kaikki ei-luonnonvalo on vähintäänkin arveluttavaa. Minusta tuntuu, että tosiasiallinen syy on se, ettei salamaa osata käyttää oikein. Kun salamaa käytetään oikein, sitä on vaikea huomata kuvasta. Tsekkaas vaikka tämä kuva. Itse mielenkiinnolla opettelen käyttämään salamaa ja luonnonvaloa yhdessä, ehkä sen voi oppia myös suomalainen luontokuvaaja.[/offtopic]

Niinno, onhan meillä näitä kaikkia kummia viritelmiä Hamalta, Kaiserilta ja Manfrottolta, mutta niitä ei voi edes kohteliaisuussyistä kutsua kunnollisiksi. Kyseeseen siis tulevat lähinnä RRS, Wimberley ja Kirk – muista ei allekirjoittaneella ole vielä tietoa. Niin, ei minulla muuten ole tietoa siitäkään, miten tätä ihmetystä tulisi kotikielellä nimittää. Olisiko salamakisko oikea termi, tiedä en. No, salamakisko se on kuitenkin tästedes tässä blogissa! Salamakiskon ohella toinen sangen tarpeellinen vekotin on Macro bracket, eli raa’asti suomentaen makrosalamakisko. -Hyi mikä sanahirviö, ei ihme että ihmiset käyttävät mieluummin englantilaista sanastoa!

Noh, takaisin itse asiaan. Jalona tavoitteenani oli tehdä sekä salama-, että makrosalamakiskon korvaava härpäke ihan omin ja kavereiden neuvoin. Kaavailin mielessäni kameran pohjaan kiinnitettävää lattarautaa tai -alumiinia, jossa olisi molemmissa päissä 3/8″ pultit ja keskellä reikä kameran pohjaan kiinnittämistä varten. Tämän osan käytännön toteuttamisesta kiitokset Karppisen Antille!

Tässä yllä itse latta, joka on 4mm:n rautaa.

Päissä olevat pultit ovat 3/8″ ja maali mustaa ;P

Koska minulla on käytössäni Arca-Swiss -yhteensopiva kiinnitysjärjestelmä, niin se asettaa tiettyjä vaatimuksia latan kiinnittämiseksi kameran pohjaan.

Yllä modaamani, kameran pohjaan kiinnitettävä, Markinsin valmistama pikakiinnityslevy. -Näitä ei muuten kannata välttämättä ostaa kamerakohtaisia versioita, sillä rungonvaihdon yhteydessä hankit myös uudet levyt ja se ei ole lainkaan taloudellista se (eikä ekologistakaan!).

Koska latta on 4mm paksu, ja se tulee Markinsin levyn ja kameran väliin, niin kiinnityspultti on luonnollisesti vaihdettava. Tästäkin työstä kiitokset Antille! Lähikuva on tietysti aika karu, mutta tämä pultti toimii, usko pois ;)

Koko komeus kiinnitettynä järkkärin pohjaan. Latassa olevan uran ansiosta lattaa voidaan liikuttaa sivusuunnassa jonkin verran molempiin suuntiin.

Niin, meillä puuttuvat tästä systeemistä vielä varret, joiden päähän salamat kiinnitetään. Ideana oli siis saada samaan systeemiin sekä makrokuvaus, että telekuvausominaisuudet, joten se asetti melkoisia vaatimuksia varsille.

Maitolaituri TV myy Manfrotton taipuvia kiinnitysvarsia, joita tarvittiin tähän rakennelmaan kaksi kappaletta. Varren pituus on 50cm, valmistusaine…rauta… Siinä vaiheessa kun avasin paketin, niin ensimmäiset syteen menemisen fiilikset alkoivat nostaa päätään. Raju pään ravistelu ja takaisin töihin! No voi kakka sentään, tilaamani salamaistukatkin olivat uroskiinnitteisiä :@ Heh, no, nehän voi vaihtaa onneksi…eikun postiin taas..great! Moka oli omani, en varmistanut salamaistukoiden kiinnitystä, vaan oletin että niiden pohjassa on 1/4″ naaraskierteet. Älä oleta mitään – tosi vanha mutta fiksu sanonta, kuka liekin keksinyt… No, nyt odotellaan edelleen niitä korvaavia osasia, tulevat kun tulevat, who cares.

Tässä yllä on nyt sitten tuo koko komeus täydessä taisteluvalmiudessa. Hieno, eikös vain :) No, ainakin pelottava jos ei muuta! Varsissa on kiinni kaksi täysikokoista salamalaitetta ja niitähän voi Nikonilla ohjata langattomasti, varsin toimiva ajatus siis, sitä en voi itsekään kieltää. Tämän jutun tekeminen oli hauskaa ja suunnitteleminen sitäkin kivempaa, mutta käytännössä tuota on mahdoton käyttää :( Varret painavat varmaan 500g kpl, siihen salamat päälle. Joku fysiikkaa ymmärtävä ihminen mainitsi sanan ‘momentti’ tässä yhteydessä ja se ilmeni käytännössä siten, että kameraa on mahdoton käyttää käsivaralta tuon yhdistelmän kanssa, sillä se kankottaa koko ajan eteenpäin. Jalustallakin sitä on hankala käyttää, sillä kuulapäätä avatessa täytyy pitää koko ajan kiinni jommasta kummasta varresta jottei koko systeemi kaadu eteenpäin.

Hyvää yritettiin mutta sontaa tuli :( Ainoa juttu mikä tuossa toimii on tuo Antin tekemä latta :) Ei kuitenkaan niin huonoa jottei jotain hyvääkin.. tuota voi käyttää mainiosti kahden salaman pidikkeenä esim. muoto- tai esinekuvauksessa, mikäli latan kiinnittää suoraan jalustaan ilman kameraa. Pienen valoteltan sivuille saa nyt kätevästi laitettua valaistuksen haluamiinsa paikkoihin! Sellainenkin viritys kävi mielessä, jotta tuohon lattaan porataan 3/8″ pultin menevä reikä ja se asennetaan jalustan pään ja kuulapään väliin. Näin momentti kohdistuisi jalustaan kameran sijasta, mutta kuulapään kiinnityskohta tulisi epävakaammaksi kuin normaalisti. Otsikossahan olikin jo tarinan opetus :)