Pohjoista valoa etsimässä

Äitienpäivän virallisen ohjelman jälkeen siirryimme vaimoni kanssa Lampinkosken maisemiin. Haaveissa oli löytää mm. lisää sudenkorentoja, mutta pilvistyvä taivas oli asiasta toista mieltä. -Pilvipoutahan on paras kuvauskeli valon puolesta, joten asia ei meitä masentanut. Keskitimme siis huomiomme kuvauksellisten kasvien etsimiseen. Reittimme varrella minä innostuin kuvaamaan kukkivaa puolukkaa ja vaimo kuvasi minua.. -Miten niin muka luontokuvaajan touhut ovat omituisia?? No, puolukkakuvaus meni sen verran käteen, että huomasin kotimatkalla kukkien olleen vasta nuppuja, joten uusiksi menee sekin homma. -Tulipahan hyvää harjoitusta sen suhteen.

Pilvisellä kelillä kuvaamisessa on sellainen haaste, että monet lajit eivät pidä silloin kukkiaan avoimina lainkaan. Aurinkoisella kelillä taas on aivan tolkuttomat kontrastierot, mikä tietysti haittaa kuvaajaa. Tähän on kuitenkin oivana ratkaisuna puoliläpäisevä salamaheijastin, joka ulkomaankielellä tunnetaan nimellä diffuser. Tästä lisää joskus myöhemmin.

Kun saavuimme parkkipaikalle, niin jaloistamme pomppasi sammakko. Minä nappasin kameran kaulaani ja maastouduin sakun kaveriksi tutkimaan maaperää hieman lähempää. Kamerassa oli paikoillaan makro-objektiivi, mikä oli oiva valinta tähän työhön.

Jos oikein tarkasti katsoo, niin sammakon silmästä voi nähdä kuvaajan profiilin..

Sammakko loikki piakkoin kohti rantaa, muttei kuitenkaan mennyt veteen saakka, vaan jäi olla möllöttämään sangen kuvauksellisesti kiven päälle. Arvelin että nyt on vaihdettava työkalua ja napsautin kolmisatasen kiinni kameraan ja kameran jalustalle. Sammakko tietysti lähti liikkeelle ennen kuin minä ehdin paikalle, mutta en silti jäänyt kokonaan ilman kuvaa :-)

This entry was posted on Sunday, May 11th, 2008 at 22:17 and is filed under Uncategorized. You can follow any responses to this entry through the RSS 2.0 feed. You can leave a response, or trackback from your own site.