Pohjoista valoa etsimässä

Esiehtona käsiteltävän asian ymmärtämiselle on digikuvauksen perusteiden hallinta. Lisäksi pyydän paljon kärsivällisyyttä mahdollisten epätarkkuuksien, jopa suoranaisten virheiden varalta. Tämä on oma tutkimusmatkani tarkemman valotuksen maailmaan. Termit eivät välttämättä ole aina oikeellisia, vaan melko kansankielisiä. Käsitellyt asiat on koettu Nikon D300:n näkökulmasta. Mikäli kuvaat jpg-kuvia, lopeta lukeminen tähän, asia ei koske sinua. No, voit jatkaa halutessasi, ehkä sinustakin tulee vielä RAW-kuvaaja.

ETTR – Expose To The Right

Valota oikealle, eli päästä kennolle mahdollisimman paljon valoa, polttamatta mitään värikanavaa puhki. Tämä on luultavasti ensimmäinen asia, mikä tulee vastaan optimaalista valotusta haettaessa. Tässä on takana joku sellainen juttu, että histogrammin valoisa pää sisältää paljon enemmän dataa kuin tumma pää, joten valotus on syytä siirtää mahdollisimman oikealle maksimaalisen datamäärän tallettamiseksi. Kohina asuu tummassa päässä, joten sitä ei kannata ruokkia missään tapauksessa. Oikea valottaminen ehkäisee kohinan syntymistä.

Voiko histogrammiin luottaa?

Lyhyt vastaus: Kyllä ja ei.

Histogrammi on erinomainen apuväline oikean valotuksen määrittämisessä. Kehittyneissä malleissa on erillinen histogrammi jokaiselle kolmelle värikanavalle (RGB). Lisäksi ainakin Nikonin valmistamissa järjestelmissä on olemassa oma toimintonsa ylivalottuneiden alueiden tarkasteluun. -Puhkipalamista on syytä välttää, ainakin suurilla alueilla, sillä niillä alueilla ei ole mitään yksityiskohtia tallella. Tämä ns. valoalueiden ilmaisin on varsin kätevä työkalu, mutta se ei valitettavasti kerro aina koko totuutta. Histogrammikaan ei kerro sitä, oikeastaan se on joskus aika kaukana totuudesta.

Oletko koskaan kuvannut jotain maastossa ollessasi ja harmitellut pientä ylivalottumista parhaissa kuvissasi? Kotiin tullessasi olet ehkä ladannut kuvat koneellesi ja huomannut etteivät kuvat ole sittenkään palaneet puhki, jees! Mikä tähän on syynä? -Histogrammi valehtelee, simple as that.

Nikonin NEF-tiedoston sisälle talletetaan jpg-esikatselukuva, joka on 8-bittinen. Paitsi että kuvasta jää puuttumaan neljän tai kuuden bitin verran dataa, niin samalla tapahtuu myös valitettavaa sävyjen leikkautumista. Mikä vielä parasta, histogrammi ammentaa tietonsa tästä esikatselukuvasta. Lisäksi, jos sinulla sattuu vielä olemaan joku Picture Control -asetus päällä, niin se vaikuttaa jpg-esikatselukuvaan ja siten myös histogrammiin. Histogrammista ei siis ole mitään hyötyä, mikäli sitä ei millään tavalla “kalibroida”. Isot pojat suosittelevat käyttämään asetuksia:

• Picture Control: Neutral, kaikki vivut nollassa. (Kontrasti voi olla myös -1)

Ja mitä se valkotasapaino tähän sitten vielä liittyy?

Valkotasapainon säätämisessä on oikeastaan kysymys punaisen ja sinisen sekoittamisesta siten, että saadaan harmaa näyttämään harmaalta. Histogrammin näyttämään “todellisuuteen” liittyy siis aina jonkinlaista tulkintaa sekä Picture Control -säädöistä, että valkotasapainoasetuksista. Konversion lähtökohdaksi saadaan paras mahdollinen tilanne siten, että valkotasapainon esiasetukseksi asetetussa arvossa punaisen ja sinisen määrä olisi mahdollisimman optimaalinen suhteessa vihreään.

-Hyvä uutinen on se, että joku (Iliah Borg) on jo tehnyt tämän tutkimustyön valmiiksi ja antanut jaettavaksi NearUniWB:in säädetyn kuvan, josta voi lukea kameraan uuden CustomWB-arvon. Tiedoston voi ladata täältä. Siirrä kuva muistikortin kuvakansion sisälle ja käy asettamassa CustomWB kameran valikoista. Valitse kuvaksi kortille siirtämäsi kuva ja se on siinä.

No mitä tämä sitten tekee, paitsi muuttaa kuvani vihreiksi!

NearUniWB muuttaa esikatselukuvan vihreäksi, se on hyvä merkki tässä vaiheessa. Mitä nyt siis on tapahtunut?

• Edellä todettiin että kaikki Picture Control -asetukset vaikuttivat histogrammiin, jonka oikeellisuutta nyt haemme. Säädimme kameraan neutraalin käyrän.
• Totesimme myös että valkotasapaino vaikuttaa histogrammiin, joten se on nyt “nollattu” NearUniWB -asetuksella.
• Meillä on käytössämme histogrammi, joka näyttää todellisemman tilanteen, kuin normiasetuksilla oleva D300. -Histogrammin näyttöä vääristävät tekijät on nyt nollattu niin hyvin kuin on pystytty. Olemme askeleen lähempänä RAW-histogrammia kuin hetki sitten!

Saavutetut edut:

• Useissa tilanteissa voimme valottaa kuvaa noin 1/3 -aukkoa enemmän kuin ennen (koska histogrammi valehteli meille sävyjen leikkautumisesta, vaikkei sitä tapahtunutkaan oikeasti). Kuitenkin, nyt näemme myös oikeat leikkautumiset tarkemmin kuin ennen.
• Kohdan yksi perusteella saamme kuvan tummaan päähän enemmän sävyjä ja kohina pienenee.
• Tarkemman histogrammin avulla voimme valottaa kuvamme tarkemmin.

Mitä tulee huomata:

• RAW-data ei muutu mihinkään, vain histogrammi muuttuu!
• Kuviesi sisältö ei parane, vain valotus paranee ;)
• Vain RAW-kuvaajille
• Esikatselukuvat ovat vihreitä, so what? Muuta ne Capture NX:llä tai LR:lla haluamaasi arvoon, 5200K on aika hyvä moneen tilanteeseen.
• Kuvatessasi “nollaat” valkotasapainon, käsitellessäsi palautat sen haluamaasi arvoon
• Ei ole paha idea kuvata sessiosta vaikka harmaakorttia pariin ruutuun sieltä täältä, helpottaa kuvien käsittelyä jatkossa
• Etsi lisää tietoa tästä asiasta vaikka Nikoncafésta tai dpreview:sta, tämä on vain minun vajavainen yritykseni ymmärtää tätä asiaa

This entry was posted on Monday, May 26th, 2008 at 18:59 and is filed under Uncategorized. You can follow any responses to this entry through the RSS 2.0 feed. You can leave a response, or trackback from your own site.