Pohjoista valoa etsimässä

Olimme Mikon kanssa liikkeellä jo aamuvarhaisesta saakka, mutta sateen, tuulen ja kylmän takia aamun kuvasaldo oli lähes pyöreä nolla. Sain kuvia sienistä, trangiasta ja sudenmarjasta. Huomasin myös pokkarin ylivoimaisuuden sieniperspektiivistä kuvattaessa! Kokeilepas tunkea järkkäriä viisisenttisen sienen alle :D

Retkeltä kotiuduttuamme aurinko alkoi paistaa ja minä päätin suunnata maisemakuvausoppiin Meri-Poriin. Väsytti kyllä niin maan vietävästi, mutta joskus vain on pakko mennä… Samalla minulla oli kyllä kieltämättä mielessäni myös laajakulman ja vasta väsäämäni suodinpidikkeen testaus, joten päätin kaikesta kropan vastustelusta huolimatta käydä pienen reissun vielä illan päätteeksi. Leen suotimien hajavalo-ongelma muuten korjaantui kauniisti. Sidostesukan varresta tuli oiva suodinsukka :D Ruma mutta toimiva..

Alan yhä enemmän olla sitä mieltä, että maisemakuvaus on luonnonvalokuvauksen kuninkuuslaji. Se on aivan käsittämättömän vaikeaa, mutta ah, niin addiktoivaa! Alla joitain harjoitteita:

Muistokalliot

Muistokalliot

Muistokalliot

Muistokalliot

Muistokalliot

Artikkeli lisätty sivustolle, se löytyy täältä.

This article is now available in english and can be found here.

Teimme Mikon kanssa pienen reissun Yyterin lietteille ja Reposaaren lontoonrantaan. Tänäänkin oli pilvistä, mitä nyt Reposaaressa ollessamme saimme nähdä auringon tekemää gloriaa meren yllä. -Kovin olivat valot kaukana, joten taltioimatta jäivät. Yyterissä oli vihaisia hyttysiä ja jokunen kahlaaja; sokerina pohjalla Aeshna-suvun sudenkorentolaji lennossa.

Lontoonrannassa oli joitakin Phylloscopuksia tyrnipensaissa ja polttiaisia lennossa, muuten melkoisen hiljaista. Meri oli todella tyyni, ei kuitenkaan aivan peilikirkas. Tämä maisema tarttui kennolle tällä kertaa.

Reposaari

Sää jatkuu harmaana hamaan tulevaisuuteen Forecan ennusteen mukaan. Ei auta pilvien pälyily jos haluaa leikata kuvasatoa, maastoon on mentävä miehen. Otin alleni huollosta tulleen uskollisen peltilehmämme ja suuntasin kohti Mäntyluotoa. Tuuli oli kohtuullisen tyven, joten päätin kurkata koirarannalle. -Kyseessä on koirien uimaranta Mäntyluodossa.

Väriä harmauteen

Kävelin hiljalleen edestakaisin rannalla ja katselin ympärilleni. Huomasin siellä täällä kummallisia painaumia hiekassa:

Painaumat hiekassa

Jatkoin rannan tutkimista, hiljalleen jälkien arvoitus alkoi selvitä..

Jäännökset

Meduusoja oli huuhtoutunut rantaan joitakin kymmeniä yksilöitä! Aikansa kuivalla oltuaan ne olivat kuivuneet kasaan, jättäen jälkeensä hennot ääriviivat.

Korvameduusa

Tämä on kuollut, muttei vielä täysin kuivunut kuten aiemmat yksilöt.

Aaltojen tuoma

Kyllä kuvaamaan kannattaa mennä, vaikkei olisikaan kuvauskeli!

Löysin dpreview.comista uutisen, missä kerrotaan Tamronin päivittäneen legendaarisen makronsa yhteensopivaksi pikku-Nikonien kanssa. I.e. rungot, missä ei ole omaa tarkennusmoottoria (D40/x, D60..). Tämä on vähintäänkin tervetullut päivitys, sillä pikku-Nikonien omistajat ovat yleensä ohittaneet Tamronin vaihtoehdon AF:n puutumisen takia. Go Tamron, go, päivittäkää nyt vielä se 180mm:n makrokin :P