Kun mikään ei enää riitä…jarruta!
Materialismi, tuo kavala pieni tai iso perkele, joka vainoaa meitä jokaista, on vaivannut minua jo pari viikkoa erittäin kiusallisesti. Suomen valtio päätti armeliaisuudessaan suoda minulle hieman veronpalautuksia, joten heikko mieleni alkoi heti askarrella erinäisten “tarpeellisten” hankintojen parissa.
“Kamerarungon voisi päivittää, eiks jee? Tuo kinokoon kennolla varustettu D700 olisi erittäin houkutteleva vaihtoehto, päivitä siihen, niin lupaan jättää sinut rauhaan seuraavaan tilipäivään saakka!”
-Vitsi että on muuten hyvä tarjous! Tuossa kaupassa tulisi lisää mahdollisuuksia hämärässä kuvaamiseen, lisää laajuutta kuvakulmiin, kätevyyttä käyttöön jne. Hienoa, eikö totta..? Ei ehkä kuitenkaan…koska:
Sen mitä laajakulmapäässä saavuttaa, sen telepäässä menettää! Laajakulmat ovat FX-kennolla oikeasti laajakulmia, mutta telet ovat vain puuhastelijoiden ja wannabe-lintukuvaajien turhia nillityksiä. Menettäisin kaiken sen ulottuvuuden, mitä DX-kennolla varustettu D300-runko minulle tarjoaa. Makrokuvaaja-minäni täytyisi hiipiä lähemmäksi kohdetta, lintukuvaaja-minäni turhautuisi kuten se kuuluisa rannalla ruikuttaja. Maisemakuvaaja-minäni miettisi, miten ihmeessä 14-24/2.8 Nikkor oikein toimii suotimien kanssa, jne. Melko huono kauppa, sanon minä, koska joutuisin luopumaan nykyisestä rungostani rahoittaakseni uuden. Sorry…
“Voisit ostaa viimeinkin sen Sigman 500/4.5 -objektiivin, mistä olet jo pitkään haaveillut!”
Joo, toki voisin ostaa, mutta siihen eivät pelkät veronpalautukset riittäisikään…joutuisin vinguttamaan Visaa vielä lisäksi, mistä koituisi täysin turhia korkomenoja ja kaikki se olisi normaalista elämisestä poissa. Ei kiitos. -Tosin, se oli hyvä yritys se…
“No hitto, osta sitten uusi näyttö kuvankäsittelyä varten!”
Joo-o, tämä on melko tuhoontuomittu yritys, sori vaan. Kunnollinen näyttö maksaa toista tuhatta euroa, ja mitä sillä loppujen lopuksi saavuttaa? Mistä tietää että tämä näyttö on nyt “se” näyttö? Jos ei kuvaa ammatikseen, niin kohtuullisella laajakuvanäytöllä käsittelee kyllä kuvansa ihan riittävän laadukkaasti. Paranisivatko kuvat uuden näytön hankkimisella? -No varmastikaan eivät :P
“Osta Photoshop CS4, kun saat kunnon ohjelman, niin kuvasi heräävät uuteen eloon!”
Tähän en viitsi edes kommentoida, on niin suolesta koko juttu :D
Mitä olen tästä oppinut? No, ensinnäkin: Rahan (ja tavaran) himo on kaiken pahan alku ja juuri. -Erittäin viisaasti sanottu ja erittäin totta! Toisekseen (nyt lainaan Raamattua): Ja hän sanoi heille: “Katsokaa eteenne ja kavahtakaa kaikkea ahneutta, sillä ei ihmisen elämä riipu hänen omaisuudestaan, vaikka sitä ylenpalttisesti olisi”. Oltiin Raamatusta ja Jumalasta sitten mitä mieltä tahansa, niin tämä on kyllä taivahan tosi asia! Valokuvaamiseen ja erityisesti luontokuvaamiseen tämän voisi kiteyttää jotenkin seuraavasti: “Ei niillä välineillä mitään saavuteta, vaikka ne kenties helpottavatkin työtä tietyissä asioissa. Näkökyky, sisäinen palo ja asialle omistautuminen ratkaisevat.”
Niin hyvin kirjoitettu, että vaikea lisätä mitään. Mutta ReCaptcha-sanoiksi sattui mukavasti sanapari “bribe” and “philosopher”, vähintäänkin asiaa sivuten.
Kuolaan tekniikan perään vähän väliä, mutta sen olen hiljalleen oppinut että yleensä investoinnit vain lisäävät huolta elämään. Yksinkertaisempi on yleensä parempi. Vaikka toki poikkeuksiakin on. Tuossakin olisi kestäväksi mainostettu hiilikuituinen jalusta…
Rakas Mieheni! Ihanaa tuo miettimisesi….. Kerro vaan silti ennen kuin toteutat….
Laita suosiolla säästöön vaan, ihan oikeasti. Säästöt ei sitten aina ole välttämättä kulutusturhakkeiden hankintaa varten, jos tämä oli päässyt unohtumaan ;)
No mutku nuo isoviisaat ekonomistit kannustaa kuluttamiseen, niin täytyyhän meidän totella ;D “Nostetaan Suomi lamasta” ja sitä rataa…hitto mitä ääliöitä :@ Mutta, on siinä toisaalta totuudenkin siemen. Mikäli investoinnit jäädytetään, se ihan aikuisten oikeasti lamauttaa kaupankäynnin ja (hyi mikä sana) talouskasvun. -Miksi muuten talouskasvua pitäisi aina olla? Eikö ihminen kerta kaikkiaan voisi olla hivenen tyytyväisempi ihan sellaiseen pieneen ja normaaliin elämään :(
Pointti tässä tilanteessa onkin mielestäni siinä, että nyt kannattaa harkita sata kertaa ennen kuin ostaa mitään turhaa, tai mikä järjettömintä, rahoittaa kulutushyödykkeitä velkarahalla. Edesmenneen ystäväni sanoin: “Muista tämä joulu aina -osta osamaksulla.”
Dilemma! Toiset sanoo että kuluta ja estä lama, ja toiset sanoo että älä kuluta kun maapallon resurssit ei riitä. Damned if you do, damned if you don’t.
Älä väkisin niitä rahoja käytä, oota että tulee oikea inspiraatio ja sitten on kiva kun rahat onkin valmiina tilillä niin ei tarvii painiskella uuden dilemman kanssa että miten sen inspiraation rahoittaa… ;)
Canonin leirissä paras markkina-argumentti 5DMkII:lle on heidän 24-105mm objektiivi, joka polttoväliltään olisi riittävän laaja, jotta saisi normaalin ja laajakulman samalla kertaa, mutta olisi myös riittävän pitkä potretteihin.
APS-C kokoluokassa Canonin ainoa kunnollinen kilpailija olisi 17-55mm objektiivi, joka on lensrental.com:n listoilla yksi eniten huoltoa vaativista objektiiveista ja kaverilta lainassa ollut objektiivi kärsi zoom creepistä.
Muilta osin kyllä yhdyn täysin tähän kirjoitukseen ja tällä hetkellä on vankkana aikomuksena pikemminkin realisoida linssikalustoa ennenkuin alan hankkimaan mitään uutta kalustoa.
Olen havainnut saman ilmiön omassa rahankäytössäni. Aina kun saan “ylimääräistä” rahaa, niin alan välittömästi miettimään mihin sen voisi käyttää. Tämä on perin nurinkurista, sillä jos minulla olisi todellinen tarve, niin minun ei tarvitsisi edes miettiä koko asiaa.
Tästä syystä olenkin sulkenut rahahanat lähes tyystin. Jos minun täytyy edes vähänkin pähkäillä mihin rahan voisi käyttää, niin mitään todellista tarvetta ei ole olemassakaan ja rahan voi jättää pankkitilille.
Mukavaa pohdintaa. Itsekin useammin tarvitsen hyvin perusteltuja syitä, miksi jonkin uutuuden hankintaan ei tarvitse kuluttaa aikaansa. Tämä meni syötteenlukijaan tämä blogi, että napshahti!