Pohjoista valoa etsimässä

Näin keväällä on ihanaa kun saa kulkea puhtaassa ja rikkumattomassa luonnossa, olla vaan ja nauttia elämästä. Mikään ei vedä vertoja sille fiilikselle kun löytää hangen alta kevään ensimmäisen akun tai autonrenkaan -jos oikein hyvä tuuri käy, niin voi löytää jopa traktorinrenkaan! Uskokaa tai älkää, mutta minä löysin tänään paitsi akun, myös mainittuja kahta sorttia renkaita!

Akku on varma kevään merkki

Havaintopäiväkirjaani tallentuivat seuraavat kevään merkit:

Kunnossapito, joo moro...

Suurin odotuksin heräsin tähän päivään, mutta sälekaihtimien raosta avautuva näkymä oli sangen lohduton: Pilvistä, räntää ja tuulta. En jäänyt kuitenkaan kotiin norkoilemaan, vaan starttasin uuppelin, tuon saksanmaan ladan, ja huristelin kohti Meri-Poria.

Kaikille asiasta tietämättömille lienee paikallaan selventää, että Porin ja Meri-Porin säät ovat yleensä toisistaan jonkin verran poikkeavat. -Kerran olimme Mikon kanssa kanoottiretkellä Iso-Enskerissä (muistaakseni se oli ko. saari) komeassa auringonpaisteessa ja katselimme nuotiolla makkaraa käristellessämme, kuinka Porin yllä oli komea ukkonen. Soittelin tai tekstasin kotiin vaimolle ja hän vahvisti, jotta siellä myös satoi kaatamalla.

Halkeama kalliossa

Poikkeus vahvisti säännön tällä kertaa, sillä säätila oli tasan samanlainen myös Meri-Porissa. -Voi että minua harmitti! Kiukkua sisälläni pidellen kävelin rannalla ja etsin kuvakulmia räntäsateen piiskatessa naamaani. Huomasin siinä samalla, että kiukkuisena ei kannata kuvata mitään, ei maksa vaivaa edes yrittää. Jotenkin se sisäinen myllerrys vie kyvyn nähdä mitään kuvauksellista, saatikka sitten saada sitä vangittua haluamallaan tavalla kuvaan saakka. -Seurauksena on yleensä entistä suurempi harmitus :D

Jäätä

Testingtesting… :@

Lee

Minna: Kiitos vinkistä, kikkare ei kuitenkaan vastannut toiminnaltaan käyttötapaani, joten on haettava muuta ratkaisua :)

Pääsen kohtuulliseen lopputulokseen uploadaamalla 800 x joitan -kuvan systeemiin ja sitten pienentämällä sitä ensin 60%:iin ja siitä vielä 90%:iin. Kun muistan lisäksi linkittää kuvan, niin sitä klikkaamalla päästään alkuperäiseen kuvaan kiinni, ei siis kuitenkaan hullumpi ratkaisu loppujen lopuksi. -Päivitykset vaan tuppaavat viemään käyttäjän pois mukavuusalueelta ja siitähän luonnollisesti seuraa huuto, valitus ja parku :P Kuvat eivät ole enää täsmälleen entisen kokoisia, mutta kait tämä kuitenkin asiansa ajaa! -Yleinen käytettävyyshän tässä uudessa Dashboardissa on huomattavan hyvä, IMO.

Voi itku mitä menivät tekemään taas :( Ennen sain kuvat linkitettyä postauksiin erittäin kätevästi, vaan tällä uudella sässärällä se ei enää onnistukaan samalla tavalla. Toki säätömahdollisuuksia on enemmän kuin ennen, mutta mikä pakko oli tuohon toimivaan systeemiin mennä koskemaan :( Sain nyt tuohon edelliseen postaukseen linkitettyä kuvan samalla tavalla kuin mitä tähänkin saakka, mutta prosessi oli sangen idioottimainen. Mikä hitto noita sovelluskehittäjiä oikein vaivaa, eivätkö he itse koskaan käytä tuotteitaan?

Materialismi, tuo kavala pieni tai iso perkele, joka vainoaa meitä jokaista, on vaivannut minua jo pari viikkoa erittäin kiusallisesti. Suomen valtio päätti armeliaisuudessaan suoda minulle hieman veronpalautuksia, joten heikko mieleni alkoi heti askarrella erinäisten “tarpeellisten” hankintojen parissa.

“Kamerarungon voisi päivittää, eiks jee? Tuo kinokoon kennolla varustettu D700 olisi erittäin houkutteleva vaihtoehto, päivitä siihen, niin lupaan jättää sinut rauhaan seuraavaan tilipäivään saakka!”

-Vitsi että on muuten hyvä tarjous! Tuossa kaupassa tulisi lisää mahdollisuuksia hämärässä kuvaamiseen, lisää laajuutta kuvakulmiin, kätevyyttä käyttöön jne. Hienoa, eikö totta..? Ei ehkä kuitenkaan…koska:

Sen mitä laajakulmapäässä saavuttaa, sen telepäässä menettää! Laajakulmat ovat FX-kennolla oikeasti laajakulmia, mutta telet ovat vain puuhastelijoiden ja wannabe-lintukuvaajien turhia nillityksiä. Menettäisin kaiken sen ulottuvuuden, mitä DX-kennolla varustettu D300-runko minulle tarjoaa. Makrokuvaaja-minäni täytyisi hiipiä lähemmäksi kohdetta, lintukuvaaja-minäni turhautuisi kuten se kuuluisa rannalla ruikuttaja. Maisemakuvaaja-minäni miettisi, miten ihmeessä 14-24/2.8 Nikkor oikein toimii suotimien kanssa, jne. Melko huono kauppa, sanon minä, koska joutuisin luopumaan nykyisestä rungostani rahoittaakseni uuden. Sorry…

“Voisit ostaa viimeinkin sen Sigman 500/4.5 -objektiivin, mistä olet jo pitkään haaveillut!”

Joo, toki voisin ostaa, mutta siihen eivät pelkät veronpalautukset riittäisikään…joutuisin vinguttamaan Visaa vielä lisäksi, mistä koituisi täysin turhia korkomenoja ja kaikki se olisi normaalista elämisestä poissa. Ei kiitos. -Tosin, se oli hyvä yritys se…

“No hitto, osta sitten uusi näyttö kuvankäsittelyä varten!”

Joo-o, tämä on melko tuhoontuomittu yritys, sori vaan. Kunnollinen näyttö maksaa toista tuhatta euroa, ja mitä sillä loppujen lopuksi saavuttaa? Mistä tietää että tämä näyttö on nyt “se” näyttö? Jos ei kuvaa ammatikseen, niin kohtuullisella laajakuvanäytöllä käsittelee kyllä kuvansa ihan riittävän laadukkaasti. Paranisivatko kuvat uuden näytön hankkimisella? -No varmastikaan eivät :P

“Osta Photoshop CS4, kun saat kunnon ohjelman, niin kuvasi heräävät uuteen eloon!”

Tähän en viitsi edes kommentoida, on niin suolesta koko juttu :D

Mitä olen tästä oppinut? No, ensinnäkin: Rahan (ja tavaran) himo on kaiken pahan alku ja juuri. -Erittäin viisaasti sanottu ja erittäin totta! Toisekseen (nyt lainaan Raamattua): Ja hän sanoi heille: “Katsokaa eteenne ja kavahtakaa kaikkea ahneutta, sillä ei ihmisen elämä riipu hänen omaisuudestaan, vaikka sitä ylenpalttisesti olisi”. Oltiin Raamatusta ja Jumalasta sitten mitä mieltä tahansa, niin tämä on kyllä taivahan tosi asia! Valokuvaamiseen ja erityisesti luontokuvaamiseen tämän voisi kiteyttää jotenkin seuraavasti: “Ei niillä välineillä mitään saavuteta, vaikka ne kenties helpottavatkin työtä tietyissä asioissa. Näkökyky, sisäinen palo ja asialle omistautuminen ratkaisevat.”