Mistä ihmeestä näitä idiootteja sikiää, jotka ennustavat/odottavat loputonta talouskasvua?!? Taas olen kuunnellut uutisia tämän ns. laman jälkeisistä odotuksista/tunnelmista, enkä voi välttyä voimasta pahoin. Haloo, ettekö te isoviisaat tajua, että loputon talouskasvu on mahdottomuus!
Ihminen on sokea :( Olemme kaikki lyhytnäköisiä, emme ymmärrä sijaamme tässä elämässä -emme oikeasti ymmärrä.
Nooh, lomaa tässä odotellaan kovasti tällä hetkellä. -Tarkoitus olisi aloitella ne tuossa elokuun alussa ja matkata Lappiin pariksi viikoksi, lopusta ajasta ei ole vielä sen tarkempia suunnitelmia. Lapissa vietetään aikaa mukuloitten kanssa erilaisten aktiviteettien merkeissä, ehkäpä uuppeli pyörähtää pienen reissun tuolla ihan ylhäällä Lapissa, tiedä häntä.
Koskella
Perhokalastus oli tärkeä harrastus aikuisuuden kynnyksellä, harrastin sitä kiivaasti vuosikausia ja kehitin kohtuullisen hyvät perhonsidontataidotkin siinä ohessa -lisäksi sain jonkinlaisen höperön maineen kotikylälläni, terveisiä vaan sinnekin… Harrastus sitten jäi jostain syystä taka-alalle ja kuihtui hiljalleen pois. Viime viikolla hermo petti ja kävin ostamassa perhokalastussetin sekä perhonsidontavälineitä. -Ei siis voi olla todellista että 15 vuodessa voi unohtaa lähes kaiken perhonsidonnasta! Laskuvarjohäkilän tekeminen on ahkeran harjoittelunkin jälkeen lähinnä säälittävää räpellystä :( No, ehkä se tästä hiljalleen…
Harjavallan pato
Maakuntamatkailua on tullut myös harrastettua hieman. Harjavallan vesivoimalaitos on aika kuvauksellinen kohde näin juoksutusten ulkopuolellakin, sieltä nämä pari räpsyä.
Harjavallan pato
Litteähukankorento, naaras
Kokemäellä kävin kääntymässä sen verran, että tarkastin tunnetun litteähukankorennon esiintymispaikan -enkä turhaan. Hieman siipeensä ottanut naaras suostui poseeraamaan kovahkossa tuulessa. Kollega oli käynyt paikalla noin viikko minun jälkeeni ja havainnut useita yksilöitä -hienoa!
Tällaista minulle kuuluu, ei mitään kovin ihmeellistä :)
Niin, tänään sataa ja on kovin harmaata. Sade ei ole kovin kovaa, ennemminkin sellaista hiljaista tihutusta. -Sama funktio sillä näyttää silti olevan viimeisiin lumikasoihin kuin voimakkaammallakin kuurolla.
“Kun Rane kokkaa, niin tulee grillille jonoa.” -Vanha porilainen sanonta.
Laitoin ruokaa tänään. Siinä kokatessani muistin miksen yleensä osta naudanlihaa, vaan tyydyn broileriin tai kalkkunaan. -Naudanliha ei oletuksena maistu hyvältä, ei ainakaan minun valmistamanani. Kerran ostin mehevät pihvit ja niitä sitten innoissani paistelin paremmalle puoliskolleni ja toki itsellenikin. Vaimon kauniilta kasvoilta kuvastuva ilme kertoi paljon: “Nämä pihvit maistuvat maksalta..” No niin ne maistuivatkin, sitä ei käy kieltäminen. Jos joku tietää, miksi saan naudanpaistin maistumaan maksalta, niin kuumat vihjeet voi laittaa vaikka kommentteina -kiitos etukäteen. En tosin tiedä mikä meni vikaan, mutta tänään naudan paistisuikaleet olivat kermassa haudutettuina ja pastan kanssa nautittuina ihan hyviä. Aina ei voi näköjään onnistua, huoh.
Eilen vaimo tuli kotiin kaupungilta kantaen monenlaisia tavaroita. Kukkakimppu ja legopaketti olivat ne näkyvimmät -arvatkaas kumman minä sain… Aivan, kimpun vaaleanpunaisia tulppaaneja. Ei siinä auttanut itku markkinoilla, ei vaikka kuinka vakuuttelin tulevani hyvin onnelliseksi hienosta Lego paloautosetistä ja että kukat ovat tyttöjä varten. Syödäkään niitä ei oikein voinut, joten otin niistä muutaman kuvan sadepäivän iloksi. (50/1.4, loitto, D700)
Mitäkö tuolla haluan sanoa? No sitä, että tänään söi miestä olla Isonevalla ulkoilemassa mitä kauneimmassa laskevan auringon kultaamassa, täysin kuvauskelvottomassa maisemassa :@ Samaan aikaan en voinut välttyä miettimästä sitä, mitä kaikkea olisinkaan kenties voinut kuvata sijoittuneena johonkin hieman maisemallisempaan paikkaan :( Aina ei voi voittaa, mutta oli se valo kaunista…
Kyllä minua nyt onnisti, sillä tänään löysin eilistä listaa täydentämään tien viereen heitetyn Compaq-tietokoneen näyttöineen! Kyllä se on vaan uskottava, että onni on ahkeran veli.
Kun tänään tutkin uudemman kerran eilisiä kuviani, niin luulen löytäneeni johtolangan:
Syyllinen
Eilen synnyimme, tänään elämme ja huomenna olemme vain kirjoitus hautakivessä? Pitäisikö silti pysähtyä hieman miettimään miten elämme ja mitä teemme tälle pallolle ja lähimmäisillemme?
Enkeli